Miten onkin nyt näin vaikeaa käydä asiaan? Olen kirjoittanut ja deletoinut kolme aloitusta, kun aasinsillat tuntuvat tökeröiltä. Siksi sanonkin ihan suoraan, että minua pelottaa. On pelottavaa, että on olemassa voimia, joille me ihmiset emme mahda yhtään mitään. Toki nämä voimat ovat aina olleet ihmiskunnan tiedossa, mutta muinoin niitä vain kunnioitettiin enemmän ja elettiin luonnon kanssa sopusoinnussa. Meillä ei ole minkäänlaista oikeutta kysyä Äiti Maalta, miksi se teki näin. Sen sijaan ihmiskunnan tulisi katsoa peiliin ja miettiä, mitä se on tehnyt Äiti Maalle.

Sen lisäksi, että minua pelottaa, niin minua myös huolestuttaa. Maapallon akseli on heilahtanut kymmenen senttimetriä. Olemmeko nyt johonkin suuntaan vinksallaan? Miksi minä en tuntenut tuota heilahdusta? On hirmu pelottavaa, että voi tapahtua asioita, joista minulla ei ole mitään tuntemusta! Niin, ja koko Japani on siirtynyt kolmatta metriä! Menevätkö maailmankartat nyt uusiksi? Japanin maantieteelliset koordinaatit ainakin muuttuvat.

Minua huolestuttaa ydinkatastrofi ja planeettamme saastuminen.  Rakastan merta ja siksi olenkin ajatellut paljon mereneläviä ja minua pelottaa ajatus siitä, että jotkut vaaralliset ydinjutskat huuhtoutuvat mereen. En halua nähdä kuvaa kaksipäisestä delfiinistä! Luin uutisen, jossa kerrottiin, että tsunami voi uhata Galapagossaaria. Katsoin joskus lapsena Galapagossaarista kertovan Avaran luonnon ja siitä asti olen kummastellut, miten ainutlaatuista elämää sinisellä planeetallemme on ja ihan pienestä asti minulla on ollut hyvin syvä ymmärrys maapallon ainutlaatuisuutta kohtaan.

Minua huolestuttaa koko maapallon tilanne ja tämä jos jokin on globaali ahdistus.  Vaikka omat murheet tuntuvat nyt hyvin pieniltä ja jotkut murheet jopa turhamaisilta, niin silti asiaan liittyy henkilökohtainenkin huoli. Minua pelottaa, että ydinvoimalat räjähtävät ja kaikki ihmiset kuolevat. Jos koko maapallo räjähtää ja me kaikki kuolemme, niin voisinko kuolla onnellisena? On hirvittävää tajuta tässä kuolemanpelon paniikissa, että elämässäni olisi paljon parantamisen varaa ja että en voi tuudittautua elämässäni Ruususen uneen, vaan asioille olisi tehtävä jotain. Tosin juuri nyt en voi tehdä mitään muuta kuin olla kiitollinen kaikista hyvistä asioista elämässäni. Kun keitin puuroa, olin kiitollinen puhtaasta vedestä ja söin puuroa erityisellä kiitollisuudella ja se maistuikin erityisen hyvälle. Olen kiitollinen siitä, että minulla on mukava ja lämmin olla ja että illalla saan käydä suihkussa ja myhkytä omaan sänkyyn nukkumaan. Japanissa on kuitenkin miljoonia ihmisiä vailla välttämättömyyksiä.

Suuri osa maailmaa seuraa Japanin tilannetta huolestuneena. Monien mielessä pyörii samantyyppisiä kysymyksiä ja ajatuksia kuin minulla ja  nämä kysymykset saattavat vaikuttaa hölmöiltä tai lapsellisilta, vaikka ne ovat pelkkää epätietoisuutta. Minä en häpeä kysyä lapsellisia kysymyksiä enkä myöskään pelkää paljastaa tuntemuksiani, sillä koen, että joku voi ajatuksiani lukemalla saada tunteen siitä, että ei ole yksin. Tiedän, että monet ihmiset minun lisäkseni myötäelävät Japanin tilanteessa ja omiin pelkoihin sekoittuu empaattinen huoli ja voi olla tuskastunut olo, kun ei voi tehdä mitään. Rahalahjoituksia voi antaa, mutta on myös mahdollista tehdä jotain henkisellä tasolla. Olen tunnetusti ns. huuhaa-tyyppi ja uskon energioihin, ajatuksen voimaan, enkeleihin ja Jumalaan (vaikka sitä ei tosin olekaan luokiteltu huuhaaksi vaan uskonnoksi). Uskon, että me kaikki voimme lähettää ajatuksillamme katastrofialueelle paljon hyvää. Tätä ajatusten lähettämistä voi kutsua myös rukoilemiseksi, jos joku tahtoo asiaa sillä nimellä kutsua. Minä yritän olla ajattelematta pelkojani ja kaiken maailman huoliani ja keskittyä joka ajatuksella lähettämään positiivista energiaa katastrofialueelle. Voi olla, että tämä on sinun mielestäsi ihan höpönlöpöä, mutta et menetä mitään, jos keskityt hetkeksi ja lausut mielessäsi tai ääneen tämän kirjoituksen lopussa olevat tummennetut sanat ja ajattelet myötätuntoisesti. Sanonpahan vaan, että itsekkäille länsimaalaisille tekisi hemmetin hyvää edes pienen hetken ajan harjoitella myötätuntoa ja empaattisuutta! Katso ja kuuntele linkin takaa avautuvaa videota, ole hiljaa hetki, unohda murheesi (sillä suurin osa niistä on turhia, koska asiat kyllä järjestyvät aina) ja lähetä tsunamin runtelemalle alueelle

toivoa

valoa

rohkeutta

voimia

ja

RAKKAUTTA!!!