Heinillä härkien kaukalon oli suosikkijoululauluni, kun olin lapsi. Yleensä lapset tykkäävät tipetipetiptap-tyyppisistä renkutuksista, mutta minä loilotin hartaita sävelmiä. Meillä kotona joulu onkin aina ollut harras juhla, suomalaiseen tapaan. Kun jenkit lallattavat "Joy to the world", niin suomalaiset veisaavat joulun iloa synkin sävelin. Mitäpä muuta meiltä karun Pohjolan asukeilta voisi odottaakaan? Tosin Heinillä härkien kaukalon on alunperin ranskalainen kansanlaulu, mutta meille suomalaisille se on suomalainen joululaulu.

 

Pienenä minua suuresti ihmetytti kohta, jossa lauletaan: "Ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtahin". Minulle oli käynyt selväksi, että joulu on Jeesuksen syntymäpäivä, mutta pääsiäisjuttuja en osannut jouluun yhdistää. Minusta oli aivan käsittämätöntä, että Jeesus-lapsi, joka  nukkui seimessä, yhtäkkiä olisikin jossain niin karmeassa paikassa kuin ristillä rinnalla ryövärin. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että käsitin tuon rinnalla-sanan tarkoittavan, että Jeesus makaa sen ryövärin rinnan päällä! Lapsen käsityskyky ei riitä ihan kaikkeen, mutta onneksi Raamattu tuli myöhemmin tutuksi.

Laulussa lauletaan enkelparvesta ja minä kuvittelin, että se tarkoittaa ainakin satoja enkeleitä, jotka pyrähtelevät lintujen lailla ympäriinsä. En ymmärtänyt, miten ne kaikki enkelit mahtuivat pieneen talliin. Minun oli myös kohtuuttoman vaikea ymmärtää, miten "rakkautta suurinta" voi katsoa, koska olin käsittänyt, että rakkautta ei voi nähdä. Sitten joku minulle selitti, että Jeesus on se rakkaus. No ei auttanut yhtään.

Heinillä härkien kaukalon on kuultu niin monesti lapsikuoron, Rajattoman ja Loirin laulamana, että päätin laittaa joulukuun toisen päivän iloksi Eppu
Normaalin persoonallisen version: