Kävin tänään Minimanissa - pitkästä aikaa. Siellä oli ihmisiä enemmän kuin monesti perjantai-iltapäivisin on ollut ja nyt on sentään keskiviikko. Katselin tapani mukaan ihmisiä ja tein havainnon, että suurimman ostajakunnan muodostivat suurta ikäluokkaa edustavat miehet. Sodan aikana ja sen jälkeen syntynyt sukupolvi on helposti tunnistettavissa jo vaatetuksen perusteella. Aina väitetään, että teinit pukeutuvat massamuodin mukaisesti, mutta entäpä sitten vanhemmat miehet? 

Aloitetaan kengistä. Mustat kävelykengät (K-kengästä tai Citymarketista tai halpahallista, jos ovat olleet edukkaat) ovat tyylikkäät ja sopivat moneen käyttöön. Kesällä mustat kengät vaihtuvat harmaisiin tai jopa valkoisiin nahkaisiin pehmiksiin, pehmeää nahkaa oleviin kävelykenkiin, jotka ovat tuntuneet jalassa mukavilta siitä asti, kun joku ne joskus keksi. Jos tulee oikein kiire lähtö, voi jalkaa sujauttaa lenkkarit, etenkin jos ne ovat Traxin tarralenkkarit. Jossain tapauksessa voi käyttää jopa yhtäaikaa sekä Trax-lenkkaria ja mustaa kävelykenkää, kuten isäni teki kerran myöhäisenä lauantai-iltana lähtiessään paikalliseen yökerhoon. Äiti huomasi vasta  aamulla, että on miehellä ollut tyylikäs kenkäpari illan riennoissa, Trax ja kävelykenkä olivat sievästi vierekkäin eteisessä! Talvella toki pitää olla talvikengät. Niissä on oltava vartta, joka suojaa nilkkoja lumelta ja mielellään vetoketju, jotta ovat kätevät käyttää. Tämän sukupolven miehet tuntevat olonsa kotoisaksi myös kumisaappaissa. Olipa kenkä mikä hyvänsä, sukka on perustennissukka (markka-aikaan 3 kpl kympillä).

Sitten päästäänkin housuihin. Prässihousut eli suorat housut ovat siistit, koska vaimo on niin sanonut. Vähän rennompaa pukeutumista edustavat reisitaskuhousut esim. merkkiä Jokamies (Tokmannilta kesätarjouksesta). Varryttelyhousut voi laittaa myös ihan hyvin kauppareissulle, jos ei ehdi niitä vaihtaa. Mutta lauantaina lotonvientiin täytyy laittaa suorat hosut tai jos lähtee tansseihin.

Paidoista ehdoton suosikki on vaaleansininen kauluspaita. Suorien housujen kanssa se on siisti, kun lähtee pankkiasioille, mutta voi sen laittaa myös verkkarihousujen kanssa. Joidenkin yksilöiden on nähty käyttävän myös college-paitoja, mutta ne eivät koskaan näytä uusilta. Kauluspaidan voi laittaa myös collegepaidan alle, jolloin kaulukset jäävät sopivan rennosti näkyviin. Erilaiset neuleet ovat käteviä, mutta voiton vie tummansininen tai harmaa neuletakki, joita etenkin kunnanvaltuuston jäsenet sekä hirviseuran puheenjohtajat käyttävät.  

Takki on hankittu marketista tai halpahallista ja se on modernimpi versio tuulipuvun takista. Suoraa, pitempää mallia joka suojaa selkää. Väriskaala on sinisestä vihreään, tehosteena punaista. Vaimolla on ihan vastaava takki, mutta erivärinen. Talvella toppatakki, untuvilla tai ilman sopii tyyliin ja kesällähän takkia ei tarvita ollenkaan, koska sen voi korvata liivillä (Tokmannilta ostettu yhtäaikaa Jokamies-housujen kanssa kesätarjouksesta). Liivi onkin tosi kätevä, koska siinä on paljon taskuja lompakolle, kolikkopussukalle, kännykälle, lottolapuille, kauppalistalle (vaimon kirjoittama) sekä uistimille ja muille tykötarpeille. Vielä kun muistaisi, missä taskussa mitäkin on. Pikkutakkeja kaapista saattaa löytyä useita. Musta puvun takki (housuineen) on siististi pukupussissa ja kaivetaan esiin, kun on sukulaislapsen rippijuhlat tai ylppärit. Vaalea puvuntakki on kesäkäyttöön ja se ruudullinen on tarkoitettu lauantai-illan tansseja varten.

Koko komeuden kruunaa lippalakki. Erona teineihin on se, että vanhemman sukupolven edustajat tuntevat hattuetiketin ja osa hallitsee hyvin charmantin tervehdyksen: lipan etuosa peukalon ja koukistetun etusormen väliin ja hattua kohotetaan vähän. Lippalakki voi olla mainoslippiskin, se voi olla kesämarkkinoilta ostettu hupilippis tai muisto työpaikasta, jossa tuli palveltua 40 vuotta. Arkinen lippis vaihdetaan hirvipeijaisiin tai tansseihin lähdettäessä Fredriksonin hattuun, joka sekin on myös lipallinen, mutta tyylikkäämpi kuin lippis. Talvella käytetään eri lippistä kuin kesällä ja onneksi joku onkin keksinyt talvilippalakit. Karvahattu on myös ahkerassa käytössä. Joko kunnon supikarvainen lakki tai sitten musta karvalakki, sopivat häihin ja hautajaisiin molemmat.

Tämä miesjoukko on sangen yhtenäinen. Heitä yhdistää pukeutumistyylin lisäksi se, että he ovat olleet rakentamassa sodanjälkeistä Suomea ja hyvinvointivaltiota omasta selkänahasta. Koitetaan muistaa tämän seuraavan kerran, kun tuulipuvun takki-prässihousut-talvilenkkarit -yhdistelmä hymyilyttää.

P.S. Tämä kaikki on kirjoitettu rakkaudella, koska oma isäni kuuluu juuri tähän ikäluokkaan.