Tämä on ollut hirvittävän kiireinen viikko ja tahti tuntuu vain kiihtyvän syyslomaan saakka... Velvollisuudet painavat, miljoona työasiaa ja sata miljoonaa kotiasiaa, rästitöitä, järjestämisiä ja kaikki ne jutut, joita piti jo kesälomalla tehdä ja yksi äikän approkin roikkuu puolitiessä... Kaiken kukkuraksi akuutti hyperinspiraatio sai minut maanantaina kirjoittamaan kirjan alkua. Siitä tulee ihan oikeasti kirja eikä mikään novelli, mutta nähtäväksi jää, saanko sitä koskaan kirjoitettua loppuun... 

Tykkään kirjoitella tänne blogiin, mutta joskus tästäkin tulee paineita. Kun on kiire ja sitten hyökkää ajatus:" Argghh, blogiakin pitäisi päivittää". No, helppoahan se välillä on, kun postaan vain  aiemmin keksimiäni ja koneelle tallentamiani juttuja. Tässä on runo, jonka kirjoitin eräälle ystävälleni kolmekymppislahjaksi. Doors-faneja kun olemme molemmat, niin siitä se ajatus sitten lähti. Toivon, että en saa tekijänoikeusrikkomuksista sanktioita, kun olen Doorsin  ja David Bowien biiseistä sanoja lainaillut. Tuntuu kummalliselta ajatella, että joku voi omistaa tekijänoikeudet sanoihin. Runossa on myös tärkeä viesti... Tartu hetkeen, tee läpimurto ennen kuin se on liian myöhäistä!

 

Although

there’s a starman waiting in the sky

you have to hang on to your life

not just let it pass by

 

Only

you can light your own fire

keep it burning

shakin’ thrue the wire

 

Occasionally

on the storm you must ride

you can runaway

but you cannot hide

 

Always

tell her she makes you real

love her madly

show what you feel

 

Never

go alone to a whiskey bar

take friends with you

they love you just the way you are

 

Sometimes

you may live strange days

but search on, man

you’ll find the right ways

 

At last

you’ll end up there and what you’ll find?

a starman on the moonlight drive

ready to blow your mind

 

Finally

the music is over and He is close to you

make sure He won’t say

it’s too late to break on through