Säästöpakkaus, säästökoko, megapussi, 25 % enemmän... Tällaisilla sanoilla kuluttajille myydään suuria pakkauksia.  Kannattaa ostaa kerralla enemmän, ettei tarvitse jatkuvasti olla ostelemassa, eikös vaan? Viime aikoina kauppojen valikoimiin on tullut hiustenhoitotuotteita, joiden pakkauskoko on suuri ja hinta pieni. Myös kampaamot ja hiustenhoitotuotteisiin erikoistuneet liikkeet myyvät jättimäisiä pakkauksia. Puolen litran shampoopullo on siinä mielessä kätevä, ettei tarvitse jatkuvasti olla ostelemassa uusia shampoopulloja.  Mutta entäs jos ostamani hoitoaine ei olekaan hyvä? Käytä siinä sitten puoli litraa hoitoainetta, joka jättää tukan takkuiseksi. Ja entäs jos olenkin sellainen tyyppi, joka haluaa vaihdella eri tuotteita? Menee ikuisuus, ennen kuin olen käyttänyt jättimäisen putelin loppuun. Vielä muutama vuosi sitten suuret shampoo- ja hoitoainepullot oli tarkoitettu vain ammattilaisten käyttöön ja jos jostain sai suuren pullon, niin hintakin oli sen mukainen.

Nykyisin hinnat ovat kohtuulliset ja usein tuleekin paljon edullisemmaksi ostaa suuremmassa pakkauskoossa oleva tuote, olipa kyse sitten kosmetiikasta, elintarvikkeista, koiranruoista tai vessapapereista.  Mutta entäpä jos en tahdo ostaa suurempaa pakkausta tai jos en tarvitse niin suurta määrää? En tarvitse 350 grammaa karkkeja tyydyttämään karkkihimoani enkä +15 % enemmän leikkeleitä, vaikka saisin ne samaan hintaan tai halvemmallakin. Monissa elintarvikkeissa suuri pakkauskoko on hyvä juttu, mutta meillä käy monesti niin, että juuri se ylimääräinen 15 prosenttia pilaantuu. Kulutamme viikossa esimerkiksi tietyn määrän kinkkuleikkelettä ja vaikka ilimassis suataisiin, niin emme kuluttaisi sitä sen enempää. Tämä on beaglemme onni, sillä se saa ylimääräiset leikkeleet. Minkäännköistä säästöä ei ole se, että syötän koiralle ylijääneet kinkut, sillä aika kallis kilohinta tulee koiran ruoalle!  Voisin toki pakastaa leikkeleet, mutta pakastimessa ne vetttyvät ikävästi.

Muistaako kukaan kultaisia 80- ja 90-lukuja, kun karkkipäivänä ostettiin irtokarkkeja parilla markalla? Usein tuo parin markan irtokarkkisatsi riitti, mutta kun heittäytyi oikein hurjaksi, niin silloin piti ostaa vitosen pussi. Vitosen pussista syötiin karkkeja pitkin päivää ja joskus niitä säästeltiin seuraavaksikin päiväksi. Kympin pussia ei raaskinut ostaa ja sehän oli tooosi iiiiso pussi. Niin iso, että sellainen ostettiin harvoin, koska eihän sellaista määrää karkkia olisi edes jaksanut syödä. Jos lauantaikarkkiraha oli kymmenen markkaa, niin sillä sai irtokarkkeja, suklaapatukan ja Känkkäränkkäaskin sekä purkkapaketin. Kerran kesäreissulla ostettiin meille kaikille lapsille Tupla King Size patukat ja siihen aikaan ne olivat todellakin mielestämme King Size! Sipsejä ostettiin meidän perheessä vapuksi ja uudeksi vuodeksi ja silloinkin yksi pussi koko  viiden hengen perheelle. Puolentoista litran limupullosta joivat murkkuikäiset isoveljeni ja minä ja äiti taisi ottaa yhden lasillisen (isällä oli omat juomat). Nykyisin teinit vetävät yksinään puolitoista litraa limua ja siihen päälle energiajuomat. Röyh! ja adios hammaskiille!

Sukupolveni lapset voivat muistaa, kuinka vähästä olimmekaan onnellisia, koska tuo vähä oli meille paljon. Emmekä me olleet köyhiä, taloudellisesti tai muutenkaan. Emme vain olleet tottuneet jättipusseihin emmekä niitä edes tarvinneet. Ei meille tullut mieleen mussuttaa koulupäivän jokaisella välitunnilla karkkia tai sipsejä tai tuoda omia limppareita kouluun. Pärjäsimme oikein hyvin ilman megapusseja ja ekstra-annoksia ja tuplamääriä. Pärjäisimme edelleenkin,  ellei meitä olisi aivopesty ostamaan suuria pakkauskokoja ja jos suurille pakkauksille olisi vastaavanhintainen vaihtoehto pienemmässä pakkauksessa. Kuluttajana minulla on oikeus vaatia pienempiä pakkauskokoja ja saada tuotetta vain sen verran kuin tarvitsen. Sitäpaitsi tiedän vain yhden ainoan jutun, jossa pieni koko ei tyydytä!